Kuolevaisuus, lääkärit ja kivessäryt.

Oleks sieki sairastanu, purru hammasta ja aatelu että jos sie kyllin pitkhään kiukuttelet, niin sie et tartte mennä lääkärhiin? Mie olen tässä pari päivää viettäny pojan kans syyskotilolommaa neljän seinän sisällä, ja mie olen potenu vaikka minkä sorttista vaivaa sen aikana. Sölkää vaivaa, soon aika tavallista. Soon oikeasti lonkkavaiva, jonka kans mie välistä olen käyny papan veljen luona. Se ossaa, en tiä ossaako vielä, kattoa jalkopäästä ja mitata että kumpi koipi on toista lyhempi eli pitempi. Sitte se kääntää pyöhräyttää ja vaivat on hokspoks poissa, jos se lonkka vain pyssyy. Mie ole sitte aina jaksanu viime aikhoin Mattia vaivata, olen itte yrittäny venytellä ja eri konstein väähnäyttää ja vaphauttaa sitä lonkkaa. Välilä panen tukisitheen vyötärölle ja joskus se helppaa. Toisinhaan se vain mennee ohi, kummasti.
 
Lääkärhiin mie ole tohtinu mennä lonkan kans koskhaan. Tiä mitä net keksis amputoimisia tai irtopohjallisisa kenkhiin. Ei net varhmaan käsittäis sen pääle, ette se on jalka lonkasta sijoilthaan, ja että se siksi on kipeä ja joskus tulehtuu. Antasit vain särkylääkheitä, kortisoonia ja, pian aikaa siukkalommaa, mutta enhän mie “saata” olla sairaslomala, enkä viihy. Enkä huoli valtion rahhaa, ko mie pärjään itte. Äijä pärjää tai kuolee pois muitten alta.
 
Tässä samassa on särkeny – ja tämähän on vähän arka aihe – vasenta kivestä ja nyt se on vielä kosketusarka. Sitähän sattuu, poika saattaa leikissä potkasta pallon just siihen väährään paikhaan, mutta sehän mennee ylheesä ohi. Nyt sitä on vain kestäny jonku aikaa. Mie kattoin jo netistä, että mikäs se mahtais äijää vaivata, ja pölkäsin tietenki jo kaiken maailman sappi- eiko munuaisvirtsakiviä ja syöpiä, mutta sielä sain sitte tiion ette jos särkee niin se on ylheesä hyä asia(!). Vähän mie olen miettiny, että jos se on se sölkävaiva sätteilly jo sinne. Aamulehtiä jakaessa tullee noustua, seistyä ja taas istuttua authoon tiukoissa housuissa sukukalleuksien pääle, saattaahan se siittäki johtua. Ja sölkävaivat saatoit muuten tällä kertaa alkaa siittä ko mie tässä pari viikkoa sitte leikin parkouria töissä ja pomppasin yhen kaitheen yli sementile ja se tuntu että se lasku olis voinu olla vähän pehmeämpi.
 
Liikuntahan olis hyä asia monheen vaihvaan, etenki sölkävaihvoin, mie olen ymmärtäny. Mutta ko semmonen tyhjä liikunta on aikasta tylsää ja oikeasthaan vain kuolevaisile. Sauvakävely on knapsuile. Ainoa kunnon liikunta on semmonen jonka saapii ruuhmiillisen työn kautta.
 
Ei tämä äijä ole vielä lääkärhiin näilä vaivola joutanu. Äijähän ei mene lääkärhiin ennenko patisteleva naisihminen pakottaa, ja siittäpä mie tulin aatelheeksi että tässäko sairastaa ommaa kuolevaisuutta niin tämähän näin sinkule vasta hyä kontaktianonssi oon, varsinki ko ylheesä nuorempia naisia kattelee. Kaikki vanhuuen vaivat listattu. Eiko mälli huuhleen ja nimi alle. Vielä ei näköä haittaa.
 
Adam Huuva