Estabilizador microsol ng2 preço

December 2nd, 2009

Candesartan de 16 mg precio Verapamil injection buy online Dapsone generic brand Aczone dapsone gel 7.5 coupon Lumigan bestellen ohne rezept


In case of an arterial hypertension of Atacand causes dose-dependent long lowering of arterial pressure. Anti-hypertensive action happens due to decrease in system peripheric resistance without reflex increase in heart rate. Instructions on serious or strengthened hypotension after taking of the first dose or Withdrawal Effect after termination of treatment are absent.

Candesartan plus alternative antiobese drug treatment and placebo Trial Registration clinicaltrials.gov Identifier: NCT00232568 The primary outcome measure of this study was an increase in lean mass. a secondary outcome measure, patients were asked to identify whether In case of an arterial hypertension of Atacand causes dose-dependent long lowering of arterial pressure. Anti-hypertensive action happens due to decrease in system peripheric resistance without reflex increase in heart rate. Instructions on serious or strengthened hypotension after taking of the first dose or Withdrawal Effect after termination of treatment are absent. the trial helped them lose a certain amount of weight (1 kg to 8 kg). For patients who lost 10% or more of their body weight, the trial was stopped. reason for stopping the trial was not disclosed. Results The median age of participants in the weight management trial was 67 years and most were white females. The median patient baseline body mass assessment was 38 kg, although the mean was actually 52.7 kg. Participants were instructed on all diet and exercise aspects of free shipping at drugstore code the trial during screening phase. The mean length of follow-up on the primary outcome was 6.6 months with a SD of 3.0. The mean total dose of study drugs during the trial was 4.6 g over 18 weeks with a SD of 2.3 g candesartan hct heumann 32 mg 25 mg tabletten (Table A). The mean bodyweight gain during initial 6 weeks of a trial was 0.1 kg for men and 0.2 women (p=0.0007). The median initial bodyweight loss was 1.3 kg for both men and women (3.6 kg 4.3 kg, respectively; p=0.005) and thereafter increased linearly. Table A: Characteristics according to baseline Body Mass Index and change in Body mass (kg) during the trial (Tables B and C) Table B: Change in Mean BMI during the trial (Table C) Baseline BMI Rank (kg/m2) 0.0 25.80 26.60 26.90 0.1 27.20 26.80 0.2 27.00 27.65 27.90 0.3 28.30 28.50 0.4 28.10 28.65 28.70 0.5 28.80 28.96 29.00 0.6 29.21 29.15 0.7 29.48 29.40 0.8 29.63 29.77 29.80 0.9 29.83 30.16 30.25 0.10 30.09 30.61 30.60 0.11 30.35 31.13 31.45 0.12 31.21 31.65 31.70 0.13 31.56 33.06 33.20 0.14 33.04 33.56 33.35 0.15 33.38 33.91 34.00 0.16 34.12 34.53 34.45 0.17 34.68 35.19 35.35 0.18 36.07 36.73 37.00 0.20 36.37 37.01 37.25 0.21 36.69 37.54 37.70 0.22 38.25 38.89 39.00 0.23 38.77 39.46 39.70 0.24 40.10 40.88 42.00 0.25 42.14 Is nortriptyline like gabapentin 42.86 44.00 Mean of BMI change at 6 and Cardura xl precio farmacia del ahorro 12 months Mean of BMI change at month 12 0.0 (0) 1 0.1 (0.1) 2 0.2 (0.2) 3 0.3 (0.3) 4 0.4 (0.4) 2.0 (0.8) 3.4 (1.1) 4.6 (1.7) 5.0 (2.2) 6.3 (1.0) 7.4 (1.3) 8.5 (1.9) 9.1 (1.6) 10.0 (1.9) 11.3 (1.9) 12.7 (1.8) 13.7 (2.2) 14.2 (1.2) 15.2 (1.5) Mean of Change in BMI 6 and 12 months Male female 2.0 (0) 2.0 (0.1) 1.0 (0.1) 1.0 (0) Mean change in weight (kg) 6 months Change 6:12 12 Mean of (kg/m2) 6 months Mean Metoclopramide generico of change (kg/m2) 0.5 (0.9) 1.0 (0.3) 0.2 (0.3)

In case of an arterial hypertension of Atacand causes dose-dependent long lowering of arterial pressure. Anti-hypertensive action happens due to decrease in system peripheric resistance without reflex increase in heart rate. Instructions on serious or strengthened hypotension after taking of the first dose or Withdrawal Effect after termination of treatment are absent.



  • Nambour
  • Sydney
  • Terrace
  • Port Pirie
  • Geelong


Candesartan aaa 4 mg tabletten



  • is irbesartan the same as candesartan
  • candesartan plus alternative
  • candesartan al 16 mg 98 tabletten
  • azilsartan candesartan equivalent
  • is adesan the same as candesartan
  • candesartan heumann 4 mg tabletten
  • candesartan aaa 4 mg tabletten
  • candesartan 16 mg equivalent irbesartan


Candesartan cilexetilo generico Tetrahydrocannabinol (THC) and cannabidiol (CBD) have recently emerged as promising therapeutic agents due to their unique pharmacological properties, neuroprotective activity and their safety profile In this comprehensive review and meta-analysis, we summarize published data indicating that both THC and CBD have strong neuroprotective anti-psychotic benefits and possess effects through activation of cannabinoid signaling in neurons 1. Introduction Cannabis is one of the most widely used illegal drugs worldwide. This is mainly due to its psychoactive properties, but also because of its psychotropic effect mediated via the involvement of several receptor systems including those belonging to the monoamine oxidase A [MAO-A] and the cannabinoid receptor system (CB(1)). These receptors are involved in regulating a wide range of processes both in the nervous and cardiovascular systems. 2. Mechanisms of action The primary mechanism THC is believed to be by inhibiting the reuptake of monoamine neurotransmitter dopamine (DA) through activation of cannabinoid receptors [ 1, 2 ]. In a similar mechanism, cannabidiol (CBD) also inhibits DA reuptake, but to a lesser extent due its higher lipid solubility and pharmacological tolerance [ 3, 4 ]. Both psychoactive drugs act at CB(1) receptors and (and CB(2) ), as confirmed by in vitro or vivo studies. Both drugs are capable of potentiating the effects each other when administered synergistically or co-administered in combination. Also, the CB(1)/CB(2) receptor agonist tetrahydrocannabinol (THC) also stimulates GABA B receptors and inhibits glutamate, the excitatory neurotransmitter responsible for reinforcing effects of alcohol, a common feature shared by heroin and opioids [ 5 ]. THC and CBD produce their psychoactive effects by binding to and inhibiting one or more sites on cannabinoid receptors, respectively. The exact sites of action are likely to differ between the two drugs [ 6 ]. Some of the site action may be different. Moreover, the binding site differs between CB(1) and CB(2+) receptors, as they differ at the N-6 position, resulting in differential receptor binding [ 7 ]. 3. Neurobiology Neurotransmission has two different modes of regulation. These two can be modulated by neuro-transmitters that originate from the synaptic cleft []. In classical "homeostatic" model, neuro-transmission is controlled by the activity of endogenous neurotransmitter systems that, among others, regulate the activity of transmitter. It is postulated that this equilibrium exists for all neurotransmitters, but these neurotransmitters tend to alter the status or activity of specific receptors and are capable of altering their activities []. In fact, the interaction between specific neurotransmitters and receptors may be responsible for the various actions of these two substances []. One of the most important neurotransmitter systems involved in neuropsychiatry and a model to study the effects of cannabinoids is classical system neurotransmitters (i.e. dopamine, norepinephrine, serotonin, etc.). It is the activation of dopamine receptors (by DA, norepinephrine, and/or their metabolites), which are responsible for most stimulatory actions of drugs related with the rewarding properties. Conversely, inhibition through the blockade of specific receptors (e.g. antagonism the NMDA and γ2 receptors) results in hypothermia. contrast, the blockade of dopamine receptors results in activation of glutamate signaling resulting in hypothermia [ 8, 9 ]. Inhibition of dopamine receptors may also result in the activation of β3-adrenergic receptors, which are involved in modulating the actions of adrenergic molecules and their downstream effects. Furthermore, this system has a long-lasting negative feedback of its own whereby a prolonged high concentration of psychoactive compounds (e.g. cocaine, methamphetamine, morphine) activates this inhibition, resulting in chronic hyperthermia []. 4. Therapeutic applications Cannabis is the most commonly used drug worldwide for recreational purposes due to its psychoactive properties and the various benefits that it can offer. Among these beneficial properties, THC is highly effective in modulating the nervous activity of patients suffering from chronic pain and for the treatment of pain management. Moreover, cannabis is increasingly used by medical practitioners for treatment-related neurodegenerative problems []. The clinical use of cannabis is now being questioned, as evidence from recent randomized controlled trials of cannabis for medical uses (especially in the management of chronic pain, multiple sclerosis, and spasticity in sclerosis) is contradictory [ 10, 11 ]. As such, this review, which will be published in a special issue of Current Pharmaceutical Biotechnology, brings together results that have been published and a commentary written by group of experts in the field, which considers reasons behind the discrepancies between available evidence and the conclusions drawn by some.

  • Candesartan in Wyong
  • Candesartan in Bridgeport


  1. candesartan heumann 4 mg tabletten
  2. online drugstore free international shipping
  3. candesartan-comp puren 32 mg 25 mg 98 tabletten
  4. candesartan cilexetil generic
  5. drugstore overnight shipping
  6. candesartan alternative zu valsartan


Metoclopramide otc uk Candesartan generico mexico Ciprofloxacin eye drops over the counter uk Ciprofloxacino unguento oftalmico generico Careprost buy europe

Candesartan Al 8 Mg Tabletten
81-100 stars based on 59 reviews

Clotrimazol crema generico precio

November 11th, 2009
Oleks sieki sairastanu, purru hammasta ja aatelu että jos sie kyllin pitkhään kiukuttelet, niin sie et tartte mennä lääkärhiin? Mie olen tässä pari päivää viettäny pojan kans syyskotilolommaa neljän seinän sisällä, ja mie olen potenu vaikka minkä sorttista vaivaa sen aikana. Sölkää vaivaa, soon aika tavallista. Soon oikeasti lonkkavaiva, jonka kans mie välistä olen käyny papan veljen luona. Se ossaa, en tiä ossaako vielä, kattoa jalkopäästä ja mitata että kumpi koipi on toista lyhempi eli pitempi. Sitte se kääntää pyöhräyttää ja vaivat on hokspoks poissa, jos se lonkka vain pyssyy. Mie ole sitte aina jaksanu viime aikhoin Mattia vaivata, olen itte yrittäny venytellä ja eri konstein väähnäyttää ja vaphauttaa sitä lonkkaa. Välilä panen tukisitheen vyötärölle ja joskus se helppaa. Toisinhaan se vain mennee ohi, kummasti.
 
Lääkärhiin mie ole tohtinu mennä lonkan kans koskhaan. Tiä mitä net keksis amputoimisia tai irtopohjallisisa kenkhiin. Ei net varhmaan käsittäis sen pääle, ette se on jalka lonkasta sijoilthaan, ja että se siksi on kipeä ja joskus tulehtuu. Antasit vain särkylääkheitä, kortisoonia ja, pian aikaa siukkalommaa, mutta enhän mie “saata” olla sairaslomala, enkä viihy. Enkä huoli valtion rahhaa, ko mie pärjään itte. Äijä pärjää tai kuolee pois muitten alta.
 
Tässä samassa on särkeny – ja tämähän on vähän arka aihe – vasenta kivestä ja nyt se on vielä kosketusarka. Sitähän sattuu, poika saattaa leikissä potkasta pallon just siihen väährään paikhaan, mutta sehän mennee ylheesä ohi. Nyt sitä on vain kestäny jonku aikaa. Mie kattoin jo netistä, että mikäs se mahtais äijää vaivata, ja pölkäsin tietenki jo kaiken maailman sappi- eiko munuaisvirtsakiviä ja syöpiä, mutta sielä sain sitte tiion ette jos särkee niin se on ylheesä hyä asia(!). Vähän mie olen miettiny, että jos se on se sölkävaiva sätteilly jo sinne. Aamulehtiä jakaessa tullee noustua, seistyä ja taas istuttua authoon tiukoissa housuissa sukukalleuksien pääle, saattaahan se siittäki johtua. Ja sölkävaivat saatoit muuten tällä kertaa alkaa siittä ko mie tässä pari viikkoa sitte leikin parkouria töissä ja pomppasin yhen kaitheen yli sementile ja se tuntu että se lasku olis voinu olla vähän pehmeämpi.
 
Liikuntahan olis hyä asia monheen vaihvaan, etenki sölkävaihvoin, mie olen ymmärtäny. Mutta ko semmonen tyhjä liikunta on aikasta tylsää ja oikeasthaan vain kuolevaisile. Sauvakävely on knapsuile. Ainoa kunnon liikunta on semmonen jonka saapii ruuhmiillisen työn kautta.
 
Ei tämä äijä ole vielä lääkärhiin näilä vaivola joutanu. Äijähän ei mene lääkärhiin ennenko patisteleva naisihminen pakottaa, ja siittäpä mie tulin aatelheeksi että tässäko sairastaa ommaa kuolevaisuutta niin tämähän näin sinkule vasta hyä kontaktianonssi oon, varsinki ko ylheesä nuorempia naisia kattelee. Kaikki vanhuuen vaivat listattu. Eiko mälli huuhleen ja nimi alle. Vielä ei näköä haittaa.
 
Adam Huuva
 
 

Buy betamethasone dipropionate lotion

March 24th, 2009

Haltuus annan sieluni
Levon saan sun luonasi
Ole mulle totta
Hyvää tarkoita
Haltuus annan sydämein

Vuodet vierii, haavoittaa
Sinä vain voit mun parantaa
Tartu mun käteen
Ehjäksi tee
Haltuus annan sydämein

Haltuus annan itseni
saanhan jäädä luoksesi
puhtaaksi tee mun
lailla enkelten
Haltuus annan sydämein
Saat sydämein

(suom. san. S. Skön)

Ambroxol genericon 60 mg lösliche tabletten

February 22nd, 2009

Mikäs tuo kolmannen säkkeistön saa tarkottaa? Ja voipiikos sanoa työ sen sijhaan ko tykö? Ei häätyiskhään sitä kattoa siittä ruottinkielisestä alkuperäsestä.

En etti valtaa loistoa, en kaipaa-a kultaakhaan
mie pyyän taihvaan valoa, ja rauhaa pääle maan
Se joulu suo, mi onnen tuo
ja mielet nostaa Luojan luo.
Ei valtaa eikä kultaakhaan,
ko rauhaa pääle maan.

Suo mulle maja rauhaisa
ja lasten joulupuu,
Jumalan sanan valoa,
joss sieluin kirkastuu
Tuo kothiinki, nyt piehneenki
nyt joulujuhla sulosin,
Jumalan sanan valoa
ja mieltä jaloa.

Köyhän niinko rikhaan työ
saa, joulu ihana!
Pimheytheehen maailman
tuo taihvaan valoa!
Sinua halajan, sinua ootan,
sie Herra maan ja taihvaahan.
Nyt köyhän niinko rikhaan luo
sulonen joulus tuo!

Paikannimistä

January 31st, 2009

Mie lupasin tällä viikole opettaa teile Ruottin kuntien suomenkielisiä nimiä ja niitten paikallissijamuotoja.

Otama ensin vähän kertausta viime kerrasta, tämä oon kuitenki niin tärkeää, että sitä soppii vähän jankatakki. Haaparannala sanothaan täälä meilä, eikä Haaparannassa, niinko monet kuitenki sannoo. Kyllä tet saatatta sen ymmärtää ja oppia ko ajatteletta, että teiläki Torniolla sanothaan kuitekki Torniossa, vaikka Ylitorniossa olhaan taas Ylitorniolla. Tet tiättä miten nämät mennee, mutta mie kiusaan vähän takassiin ko s’oon aina kiusanu minua ko niin monet oppimattomat sanova Haaparannassa. S’oon ko joku saihraus. Mie jo pelkään, että se kohta muuttu siksi ko sen niin monet, varsinki ummikkosuomalaiset, sanova väärin. Miehään en tätä viime viikola saattanu tarkistaa, ko mulla ei ollu nettiä ja olin niin laiska etten jaksanu nousta ja kattoa kirjasta, joka mulla olis ollu kyllä kirjahyllyssä, että mikä paikalissijamuoto se sitte on, mutta nyt mie tiän ette s’oon, ootappa mikäs soli, joo adessiivi, eli ulko-olento. Mie piän, että minun pojan äitiki, joka oon Torniolta, oon ainaki joskus sanonu sen väärin.

Sitte mie sanoin viime viikola, että Haaparannan ja Luulajan välissä on koolthaan rohki tärkeä kunta, jonka nimi oon Kainuu. (Mie näitä toistan vähän, näitä soppii toistaa, se oon kuitekki sen verran tärkeää.) Teile se saattaa olla tuttu sen ruottinkielisen nimen mukhaan, joka oon Kalix. Kaihnuunjoen eli -väylän yläjuoksussa oon sitte YliKainuu tai Ylikainus. Mie tässä ko haen samala tietoa netistä, niin s’oon mukava nähä, että nyt löytyy suomenkielisestä Wikipediastaki kaikki tämä, mikä oon ollu vain paikallisten ihmisten tiossa jo aivan liian kauon. Löytyy Kaihnuut, Ylikaihnuut ja kaikki muut. Mutta meänkielistä wikipediaa ei ole vielä kukhaan alkanu tekheen. Pohjois-saamenkielinen wikipedia kyllä oon jo olemassa.

Sen lisäksi, että meiläki Ruottin puolela oon aina ollu Kainuu, niin meiltä löytyy esimerkiksi Lapinjärveäki. Sen oon byråkraatit vääntänhee Lappträskiksi ruottiksi. Pitkin meän väylää löytyy vaikka kunka paljon nimiä, joita oon vaihettu ruottinkielissiin. Niitä suomenkielisiä oon sitte jonku verran tullu takassiin kylteissä, mutta ei läheskhään kaikkia. Mie ossaan net kohta kaikki ja käytän niitä aina ko pystyn. Mie tiä oikein mistä mie nyt alkasin eli jatkasin. Jatkasinko mie rannikkoa pitkin vain lähtisinkö mie luettelehmaan Tornionlaakson kyliä?

Noh, mie nyt vähän yllätän, ja lähen sinne niinko rannikkoa pitkin Ruothiin päin, sinne egentliga Sväriheen päin, varsinais-Ruothiin, ko eihään tätä Tornionlaaksoa tai Haaparantaa oikein vielä räknätä ko täälä pärjää suomenkieleläki. Ja, että täälä oon suomenkielisiä nimiä, senhään tietää kaikin.

Jossaki vähän jälkheen Kaihnuun, niin sen Ruottin Kaihnuun, ko lähtee seuraahmaan Kaihnuunväylää ylöspäin niin löytyy Morajärven kylä, joka oon ruottiksi väännetty Morjärviksi.

Luulajan, eli Luleån, yläjuoksussa oon Puuti, elikkä ruottiksi Boden. Sielä mieki kävin lumpuitten kokheissa, mutta sain vappautuksen siittä hommasta, enkä tarttenu lähteä sottaa opettelehmaan.

Luulajan jälkheinen jokivarsi oon sitte Piitimenjokilaakso, joka oon ruottiksi Piteå. Sen jälkheen tullee vielä Heletti, eli ruottiksi Skellefteå, emmäkä met tartte paljon sen kauemmas etehlään ennää sitte mennäkhään. Mainittemma vielä Uumajan.

Oikeasthaan ko met olema nyt seuranhee rannikkoa etehlään päin, niin met saattasimma vähän pakata, eli perruuttaa, ja kattoa sitä saaristoaki vähän lähempää. Tornion ja Kaihnuun välisen saariston issoimpia saaria on Seittenkari, sielä moni torniolainenki oon ollu paatimassa ja ottamassa aurinkoa, tai sitte jäähnee Santasaahreen vähän ennen. Niin se Seittenkarihan oon päätetty Seskaröksi ruottiksi.
Kaihnuun saaristossa oon paikkakunta joka oon suomeksi Paaskeri ja ruottiksi väännetty Båtskärsnäsiksi. Vaikka kyllä net paikkalliset ruottalaiset ummikotki sanova sitä tuttavallisisesti enemmän Baskeriksi.

Issoimmat saariston saaret ovva meilä täälä Perämeren pohjukassa Suomenki puolela ruottinkielistä perrää, ko kuningas määräsi 1300-luvula Upsalan ja Turun piispat sivistämhään tämän perän pakanoita ja laajentamhaan hiippakuntia tänne pohjosseen päin. Net panit sitte nimet kartale niile saarile, jokka olit tulhee siihen mennessä esile. Siksi monet isot saaret on nimelthään karia. Niitten piispojen ristiretkitten jälkhiin täälä ovva sitte paikalliset suomalaiset saahnee rauhassa antaa nimet nuoremmille saarile, ja niilä oon sitte suomalaiset nimet. Mutta esimerkiksi Röyttä ei tarkota mithään suomeksi, ko s’oon niin vanha ,että kainulaiset oon sen 1300-luvula ristinhee heän kielelä Grytiksi, eli gröytiksi, joka tarkoittanee niemennokkaa.

Mie taijan nyt topata tähän ja kattoma jos ens viikola vilkasthais vaikka niitä meän laaksonki suomenkielisiä nimiä. Kuulema.

Antheeksi pyytämisen ja antamisen voima

January 17th, 2009

Meänmaassa tapahtuu; Niemen Mikko ojensi taas monettako kertaa präiskässä Pohjasen Pentile rauhanpiippua. Mutta ei se taija vieläkhään napata, ko se pittää, ette hään oon syytön, eikä hänen tartte sen takia sopua puohleenvälhiin tehä. Sopu tulis jos Mikko katuvana pyytäis Pentiltä antheeksi, meinaa hän.

Antheeksiantaminenhaan oon neuvvottu tässä meän Isi Meän rukkouksessaki, jonka mie saatan tässä teile ja ittele lukea. Se kuuluu minun mukhaan meänkielelä näin:

Isi meän, joka olet taihvaissa:
pyhitetty olkhoon sinun nimesti.
Tulkhoon sinun valtakuntasti.
Tapahtukhoon sinun tahtosti,
maan päälä niinko taihvaassa.
Anna meile meän jokapäivänen leipä
ja anna meile meän velat antheeksi,
niinko met kans annama antheeksi niile,
jokka ovva meile velassa.
Varjele meitä kiusauksilta
ja päästä meät pahasta,
ko sinun oon valtakunta, voima ja kunnia
aina ja ikusesti
Niin olkhoon (eli Aamen)

Tuo käänös häätyy ottaa omhiin nimhiin, jos se vaikka mennee väärin, eikä Jumala kuule sinua. Meinaan, ettei mene muita syythään, vaikka olen mie tietenki muista kattonu mallia. Puolipakanana mulla oon aina ollu hankala tunnustaa niitä Jeesuksheen liittyviä uskonseikkoja, vaikka olen mie sen verran lukenu, ette muslimikki tunnustava, että Maria saatto koskemattomana synnyttää Jeesuksen. Uskontunnustusta mie een lausu, enkä ota vasthaan pyhhää ateriaa, vaikka paljon laulanki kirkossa hautajaisissa ja olen monessa mukana. Mutta tämä Isi Meän oon helppo lausua, sen mie lausun aina ja siihen mie uskon. Ja monesti helpottaa, ko sen oon saanu sanoa.

Mutta, kunkas helppoa s’oon antaa antheeksi, jos joku astuu tai kussee sinun pääle? Oos se ihminen sitte antheeksiantamisen väärti? Kyllähään met kläpile freistaama sitä opettaa, mutta jos väärin perusthein antaa antheeksi niin sitähän mollaa ittesä uuesti, jos toinen – virne naamala – pittää sinua vieläki itteänsä huonompana eli heikompana ja oon valmis uuesti sinut tallomhaan. Sehän talloo vaikka maan alle, jos jatkuvasti antaa antheeksi ja uuesti vain tarjoaa kaulaansa. Näinhän met toimima, jokanen. Olema heikkoja, ja valhmiita sortamhaan toisia, jos met vain jotaki saisima sen eestä. Mutta Jeesus pittää, että meän häätyis pyytheettömästi antaa meän sortajille antheeksi, ja tarjota toista poskea, jos toista jo punottaa.

En miekhään ole ennää niin tiuskea; mieki olen ojentamassa rauhanpiippua meänkieliläisile. Mie olen nyt niinko ymmärtäny, ettei sitä kielellistä vallankummousta tai -kaapausta tehä yksin. Ei etes Haaparannala. Mie olen aiemmin sanonu, että meänkieli oon ko paska rathaassa täälä Ruottin puolela ko yrittää saaha oikeuksia läpi omale kielele. Mutta mie kaun sanoja ja pyyän antheeksi. Ei se ole eikä tartte olla. Eihän se ole multa pois, jos se oon kieli. S’oon mullekki rikhaus jos mie taian sen ja taian suomen ja murtheen. Sehän oon vain mulleki kaikki kotia päin. Seiniä myöten antheeks. Olkaa kuitenki vielä varuihlaan. En mie voi taata, ettenko mie jatkossaki erehtyis kiusaahmaan, kompastelis tai loukkais, mutta pyyän nyt kuitenki.
Paljon mulla oon muuten meänkielisiä sanoja ja sanontoja hakusessa. Jossaki foorumissa olen kirjottanu salanimelä, Vastarannan kiiskenä, mutta eihään se oikein mene täyestä Meänmaassa, ko täälä kiiski tahikka kriiski oon ötökkä, pikkunen koppakuoriainen niinko vaikka sontiainen. Eihään se sanontakhaan sitte kelpaa täälä kuvvaahmaan valtavirtaa vasthaan kulkijaa, omien polkujen marssijaa. Niin, ja mikäs soon sitte se pikku ahvenheimonen roskakala meänkielelä? Ja ko valokuvia ottaa, niin eihään se sovi sanoa muikku ko s’oon meilä maiva. Yks moninimimerkkiVille ehotti sanoa “Viien hiien kompeluksia” ko kuvia otethaan, että hamphaat näkyis, mutta mie en taija ees ymmärtää mitä se tarkottaa.

Eli kyllä met tarttema meänkielen, jos met halvaama saaha mahtia täälä Länsi-Meänmaassa omala kielelä. Jos met taistelema yhtenä rintamana ja piämä vaikka meänkieltä etusijala, niin se saattas asia mennä vaikka omala painola, ko ihmiset kuitenki pölkäävä paljon vähemmän tätä meän ommaa kieltä ko suomensuomea. Se saattais mennä vähän niinko varkhain läpi. Kattoma saisimako sitä aikhaan. Alama tämmöstä hommaahmaan. Mie alan puhhuun ihmisille tästä asiasta, Ja met kuulema ens viikola. Hei.

Hei juntit!

January 8th, 2009

Eikö olekki mielenkiintosta, että halventava ilmasu juntti tullee suomalaisilta itteltä, eikä esimerkiksi ruottalaisilta? Suomalaiset ovva itte ittensä mollaamisen maailmanmestaria. Onneksi olkhoon ja kippis! Tai oikeasthaan skåål!

Samasta suomalaisten luonnollisesta alistumisenhalusta Haaparannan hallintokieli ei ole vieläkhään suomi, vaikka suomalaiset ovat siellä enemmistöasemassa. Siellä net tyytyväisinä toimivat vähemmistökielivaltuuskunnan ja Suomiseuran puitteissa koskaan vaatimatta enemmistöasemaa. Se pitäis olla Enemmistökielivaltuuskunta, Perkele, syntys vähän kipinää. Ja asenne olis valhmiina. Tietäs mihin tähäthään, ja mikä on tavote.

Poika tuli tässä yks päivä päiväkodista ja hoki, että kaikki “frökenit” oon ruottalaisia sen päiväko’issa (!). Mie yritin sanoa sille, ettei sielä ole ko yks ummikko Kaihnuusta, ja seki oon äitiyslomala, loput oon suomalaisia, vielä semmosia Suomen suomalaisia, Itä-Torniosta ja mistä lie, mutta poika ei ottanu kuulehviin korhviin. Kumma juttu, suomea mie aina niile vain puhun ja net mulle takassiin.

Ja se ummikkoki on mukava, älkää muuta uskoko, kyllä mie tykkään ko ihmiset antava ittestä. Ja jos kläpitten kans on vaikka joku venäjäläinen, niin olishan se mukava ko se puhuis venäjää kläpile, da! pazjausta! Mie ainaki halvaisin. Mie muistan ko mulla kläppinä Jööteporissa oli saksalainen täti joka piti minua päivät ko isi ja äiti opiskelit. Se puhu mulle ruottin saksalaisela korostuksela, ja mie opin sanohmaan mund ko mie tarkotin suuta. Mutta ko mie mietin, että se olis ollu valtava rikhaus ko solis mulle höpöttäny saksaksi sen siihaan. Tietenki ruottia olis voinu käyttää tukikielenä, ko se ei suomea osanu, mutta ymmärrättä mitä mie tarkotan. Tietenki se tahto ehkä oppia ruottin minun kautta, mie tiä ko en muista niin tarkoin. M’ollu ko kolmen tai neljän.

Kyllä mie sen tahon tavahlaan vielä käsitän, että halvaa olla mieliksi ja oppia maan kielen ja olla maan tavala ko tullee viehraasseen maahan. Mie olen itteki pitkälti samanlainen ulkomaila. Esimerkiksi mie piän, että franska on maailman kauhniimpia kieliä, paljon fiinimpi ko englanti. Sielä Franskassa mieki olen mieliksi aamusta ilthaan ja yölä näen unia franskaksi ilman tekstitystä. Sielä mie halvaan koko ajan kuula kehuja miten mie puhun niin hyvin, tai oikeasthaan mie halvaisin ettei net huomaiskhaan, että franska on mulle niinko myöhempi kieli ko tuo svenska tai suomi.

Elikkä kyllä mie annan teile antheeksi, ettei teile suomalaisile tule miehleenkhään ees varkhain kertoa teän ruottalaisela työpaikala teän ommaa kieltä puhuville kläpile, ette pihlaja oon pihlaja sen lisäksi että soon rönn ruottiksi. Mutta on se tietenki niin pirun fiini ruottiksi. Rönn!, sehän huokuu Rönnerdahlia ja Sjösala valsia ja Taubin Eeverttiä ja Bellmannia ja nelinkertasia hurraa-huutoja niin että aivan humaltuu ruottalaisuuesta. “Kyllä yhen pihlajan saapi vaihetuttaa lasten päässä rönnhiin. Ei se haittaa, sole ko hyväksi. Kyllä sitä saapii aivopestä ko meätki on aivopesty ja ko met hyvvää tarkotamma.” Ko vain taihvaan isi antais teile antheeksi ko että ymmärrä mitä tet tehettä.

Ilmotus: Mie annan perhiin

January 3rd, 2009

No niin, minun häätyy sanoa tähän alkhuun, ette tämä oon niinko vähän enämpi ruottalaisile kuuntelijoille tarkotettu, tai sanosinko Länsi-Meänmaalaisile. Ja Pohjasen Pänktile, antheeksi ko mie olen piian pahottanu sinunki mielen. Mulla oon ilmotus, mie tehen lappkastin ja annan perhiin, käänän sivakat ja lähen ommaa latua takassiin. Mie olen päättäny alkaa yhtheen meänkieliläisten kans. Alama yhtheen, olema yhtä kaikki meänkieltä ja murretta puhuvat. Se häätyy meän olla yhtä jos suunnittelema vallankaappausta Länsi-Meänmaassa. Täh? Mitäs se sanno? No joo joo! Olisittakos tet mukana? Ko mulleki oon nyt käyny ilmi, hoksasin, ettei tätä tehä ilman meänkielisiä. Itteki olen kuitenki meänkieliläinen, vaikka kunka suomalainen halvaisin olla. S’oon minun vastustus enämpi ollu tuota nimeä kohthaan, mutta eihään se minun praatia muuta miksikhään. Ei se kirjakieli multakhaan onnistu ko väkisin ja sillonki vain kirjotettuna. Mie piän, ette s’oon monela Itä-Meänmaalaiselaki sama homma. S’oon hankala puhua suomea niin sanotusti oikein. Meän häätyy perustaa kaikitten suomalaisukrilaisten kielten yhtheinen rintama. Ei meän sovi tapela oman perheen sisälä.

Mutta minkäslaisia oikeuksia tet, itte kukanenki, olisitta oikeasti valhmiita ajahmaan? Niin mie meinaan nyt Länsi-Meänmaassa. Riittääkös teile jos saatta viralisen antheeksipyynön valtiolta kielen ja kansan sortamisesta? Olisko se hyä niin, vain olisittakos tet valhmiita taistelehmaan paremista oikeuksista teän kielele? Mikäs s’oon teilä kaikila niinko teän oma tavote kielele ja sille mitä tet halvaatta olla? Jos teilä oon vaikka muuten niin sanotusti hyä olla ja…..freistaatta sitte puhua sitä ommaa kieltä enämpi niinko ystävien ja tuttavien kans, mutta häpeämättä tietenki niin, oonkos se hyä niin ja riittääkös se sitte teile? Vai kurkotattakos tet kauemmas eli pitemmälle? Vai olisko se niin, että tet piian vasustasitta jopa pitemäle tavottelemista? Jos mie ajasin semmosta asiaa, ette koko Länsi-Meänmaassa pitäs politiikkerit saaha tehä alotheita meän- eli suomenkielelä ja puhua fullmäktigessä eli valtuustossa pöntöstä ommaa kieltä niin tulisittakos tet fölhjyyn vain olisittakos tet vasthaan sitä? Oliskos meilä omassa porukassa semmosia, jokka tykkäävä, että maassa kuitenki maan tavala ja Ruottissa ruottiksi, ettekä alkais kannustamhaan tämmöstä fiiniä liikettä?

Vain asuisko sinussa sitteki, niinko minussa, pikku-Napoleoni, vallankummouksellinen Pikku-Nappe, joka lähtis minun kans juonihmaan Länsi-Meänmaan kielelistä vallankaappausta? Mulla olis jo pitkälti hyviä ajatuksia näiltä tiimoilta. Mie piän esimerksi, niinko jokku kuuntelijat ovva jo kuuhleekki, ette meän häätys Länsi-Meänmaahan saaha hommattua semmonen samanlainen kielilaki ko mitä Suomessa oon. Ja tietekki se vaatis ensinäki, että meän oma kieli niinko Suomessaki pantas rekisterhiin, vaikka Veroviraston eli Skatteverketin tietopankhiin. Kaikilta Länsi-Meänmaalaisilta pitäs kysyä, mitä kieltä net puhuva, tai mikä kaikile oon niinko se oma kieli. Se häätys vissiin net valinat panna että, ruottinkielinen vai meän- eli suomenkielinen. Kaks valintaa, ko meän suomalais-sukusten kielten häätyy pittää yhtä. Sitteko oma kieli olis rekisterissä, niin saattas nähä millä kielelä päätökset ja alotheet ja elämä häätys pyörittää. Haaparannastaki tulis varsin kakskielinen kunta ja hyvälä lykylä meän- ja suomenkieliset olisit jopa enemmistöasemassa eli majoriteettina.

Noh, nyt kysymys kuuluu: Kunkas moni lähtee fölhjyyn ja koskas met Länsi-Meänmaalaiset rynnithään fyllmäktiget eli valtuustot ja vaa’ima että päätökset häätyy tehä kansan omala kielelä? Koskas met panema koululautakunnat seinää vasten ja sanoma, että se häätyy olla oma kieli opetuskielenä meän kouluissa, sama sille vaikka Ruottissa asuthaan? Koskas met alama väkisin puhhuun ommaa kieltä aina ko käymä asioila, oli se sitte kaupassa tai viranomasilla, siukkatuvassa, vakkuutuskassala tai pankissa, muittenki kans ko niitten, jokka sie tiät ovva suomalaisia? Niittenki kans, jokka sie tiät oovva ummikkoja, tai muuten vain ruottinmielisiä!?

Tähän lopuksi vielä tämmönen demokratian miete: Jos, ko Haaparannalahaan oon paljon suomalaisia, ja se tiiethään, niin kunkas paljon niitä saapii olla niinko suhtheessa ummikhoin ennenko tilanne mennee naurettavaksi jos kuntaa väkisinki hallithaan pelkästhään ruottinkielelä? Nykynen väestön tilannehan oon semmonen fifty-fifty. Jos ei ylheisen, niin ainaki aika monen näkemys oon jopa, että meän- ja suomenkieliset ovva enemmistössä ja ovva varhmaan aina olhee. Oos se sitte demokraattista, että kaupunkia hallithaan vähemmistökielelä?

Mutta sanothaan, ette Haaparannasta tulis vielä nykystäki suositumpi ulkosuomalaisten kotikunta, niin että täälä asuis vaikka seittemän-, kaheksan tai jopa yheksänkymmentä prosenttia suomenmaalaisia. Koskas se sitte häätyis luopua ruottinkielestä julkisella sektorilla ja kaupungin hallituskielenä? Koskas tilanne menis naurettavaksi? Miettikää sitä ko nyt pikkuhiljaa pyhien jälkheen palathaan arkheen. Kyllähän met näemä miten nämä asiat menne. Olema kuulola, hei!

OAMK:n valintakoe

January 1st, 2009

Laulu
1)Vaccai: Metodo practico, viimeinen laulu
2)yksi saksankielinen lied
3)yksi suomenkielinen laulu
4)yksi ooppera-, oratorio- tai kantaattiaaria alkukielellä laulettuna (renessanssin tai varhaisbarokin ajan aaria ei kelpaa)
5)pianonsoiton prima vista –tehtävä
Kohdissa 2), 3) ja 4) tarkoitetut tehtävät tulee esittää ulkoa.

Ittele muistiksi tuohon. Heti ensimmäiseksi, mitä tarkoitttaa vaccai: metodo practico, viimeinen laulu. Oma pianonsoitto on aika heikkoa, prima vista, eli paperi eteen jo tapailemaan. Eih.

Meänkieli, heänkieli

December 17th, 2008

Kuunnelkaapa Radio Aktiivista/Pro:ta, 92 Mhz, kuuluu Ruottin Kaihnuusta Iihin, ja Torniosta lähätethään. Sanokaapa mitä kieltä net medialinjan kläpit puhhuu.
En mie tajua, koskas meänkieli mennee yli suohmeen? Mie kuuntelen Radio Pro:ta, ja minusta sielä tytöt ja pojat kaikin puhuva meänkieltä tai sitte suomea, tai sitte murretta. En mie tiä, tai tiänki välilä, mutta tiäks sie? Minusta alkaa tunthuun, että täälä oon alettu puhuhmaan ja kirjottamhaan h:n pääle vähäs missäki, sitä oon niinko sisäsiisti vaikka mongertaiski. Ja alkaa nyt sitte erothaan sitä Tornion porinaa Haaparannan praatista, aivanko met olisimma eri ihmisiä. Sama, samalla erilainen ja ainutlaatuinen.

Helpompihaan soon Pajassa olla siinä uskossa, että omena oon äpyli ko siinä oon kuitekki jotaki peninkulma välimatkaa, vai mitä soon. Jos ei yhtäkhään sannaa lainaa ruottista, mutta muuten pannee h:t oikeissiin paikhoin ja kielen sointu ja saapiikos sanoa tahti, melodia oon paikalhaan, niin mitäs kieltä soon sitte, ja koskas meänkieli oon liian suomenväritheistä, ettei sitä kelpuuteta ennää meänkieleksi?