No niin, minun häätyy sanoa tähän alkhuun, ette tämä oon niinko vähän enämpi ruottalaisile kuuntelijoille tarkotettu, tai sanosinko Länsi-Meänmaalaisile. Ja Pohjasen Pänktile, antheeksi ko mie olen piian pahottanu sinunki mielen. Mulla oon ilmotus, mie tehen lappkastin ja annan perhiin, käänän sivakat ja lähen ommaa latua takassiin. Mie olen päättäny alkaa yhtheen meänkieliläisten kans. Alama yhtheen, olema yhtä kaikki meänkieltä ja murretta puhuvat. Se häätyy meän olla yhtä jos suunnittelema vallankaappausta Länsi-Meänmaassa. Täh? Mitäs se sanno? No joo joo! Olisittakos tet mukana? Ko mulleki oon nyt käyny ilmi, hoksasin, ettei tätä tehä ilman meänkielisiä. Itteki olen kuitenki meänkieliläinen, vaikka kunka suomalainen halvaisin olla. S’oon minun vastustus enämpi ollu tuota nimeä kohthaan, mutta eihään se minun praatia muuta miksikhään. Ei se kirjakieli multakhaan onnistu ko väkisin ja sillonki vain kirjotettuna. Mie piän, ette s’oon monela Itä-Meänmaalaiselaki sama homma. S’oon hankala puhua suomea niin sanotusti oikein. Meän häätyy perustaa kaikitten suomalaisukrilaisten kielten yhtheinen rintama. Ei meän sovi tapela oman perheen sisälä.
Mutta minkäslaisia oikeuksia tet, itte kukanenki, olisitta oikeasti valhmiita ajahmaan? Niin mie meinaan nyt Länsi-Meänmaassa. Riittääkös teile jos saatta viralisen antheeksipyynön valtiolta kielen ja kansan sortamisesta? Olisko se hyä niin, vain olisittakos tet valhmiita taistelehmaan paremista oikeuksista teän kielele? Mikäs s’oon teilä kaikila niinko teän oma tavote kielele ja sille mitä tet halvaatta olla? Jos teilä oon vaikka muuten niin sanotusti hyä olla ja…..freistaatta sitte puhua sitä ommaa kieltä enämpi niinko ystävien ja tuttavien kans, mutta häpeämättä tietenki niin, oonkos se hyä niin ja riittääkös se sitte teile? Vai kurkotattakos tet kauemmas eli pitemmälle? Vai olisko se niin, että tet piian vasustasitta jopa pitemäle tavottelemista? Jos mie ajasin semmosta asiaa, ette koko Länsi-Meänmaassa pitäs politiikkerit saaha tehä alotheita meän- eli suomenkielelä ja puhua fullmäktigessä eli valtuustossa pöntöstä ommaa kieltä niin tulisittakos tet fölhjyyn vain olisittakos tet vasthaan sitä? Oliskos meilä omassa porukassa semmosia, jokka tykkäävä, että maassa kuitenki maan tavala ja Ruottissa ruottiksi, ettekä alkais kannustamhaan tämmöstä fiiniä liikettä?
Vain asuisko sinussa sitteki, niinko minussa, pikku-Napoleoni, vallankummouksellinen Pikku-Nappe, joka lähtis minun kans juonihmaan Länsi-Meänmaan kielelistä vallankaappausta? Mulla olis jo pitkälti hyviä ajatuksia näiltä tiimoilta. Mie piän esimerksi, niinko jokku kuuntelijat ovva jo kuuhleekki, ette meän häätys Länsi-Meänmaahan saaha hommattua semmonen samanlainen kielilaki ko mitä Suomessa oon. Ja tietekki se vaatis ensinäki, että meän oma kieli niinko Suomessaki pantas rekisterhiin, vaikka Veroviraston eli Skatteverketin tietopankhiin. Kaikilta Länsi-Meänmaalaisilta pitäs kysyä, mitä kieltä net puhuva, tai mikä kaikile oon niinko se oma kieli. Se häätys vissiin net valinat panna että, ruottinkielinen vai meän- eli suomenkielinen. Kaks valintaa, ko meän suomalais-sukusten kielten häätyy pittää yhtä. Sitteko oma kieli olis rekisterissä, niin saattas nähä millä kielelä päätökset ja alotheet ja elämä häätys pyörittää. Haaparannastaki tulis varsin kakskielinen kunta ja hyvälä lykylä meän- ja suomenkieliset olisit jopa enemmistöasemassa eli majoriteettina.
Noh, nyt kysymys kuuluu: Kunkas moni lähtee fölhjyyn ja koskas met Länsi-Meänmaalaiset rynnithään fyllmäktiget eli valtuustot ja vaa’ima että päätökset häätyy tehä kansan omala kielelä? Koskas met panema koululautakunnat seinää vasten ja sanoma, että se häätyy olla oma kieli opetuskielenä meän kouluissa, sama sille vaikka Ruottissa asuthaan? Koskas met alama väkisin puhhuun ommaa kieltä aina ko käymä asioila, oli se sitte kaupassa tai viranomasilla, siukkatuvassa, vakkuutuskassala tai pankissa, muittenki kans ko niitten, jokka sie tiät ovva suomalaisia? Niittenki kans, jokka sie tiät oovva ummikkoja, tai muuten vain ruottinmielisiä!?
Tähän lopuksi vielä tämmönen demokratian miete: Jos, ko Haaparannalahaan oon paljon suomalaisia, ja se tiiethään, niin kunkas paljon niitä saapii olla niinko suhtheessa ummikhoin ennenko tilanne mennee naurettavaksi jos kuntaa väkisinki hallithaan pelkästhään ruottinkielelä? Nykynen väestön tilannehan oon semmonen fifty-fifty. Jos ei ylheisen, niin ainaki aika monen näkemys oon jopa, että meän- ja suomenkieliset ovva enemmistössä ja ovva varhmaan aina olhee. Oos se sitte demokraattista, että kaupunkia hallithaan vähemmistökielelä?
Mutta sanothaan, ette Haaparannasta tulis vielä nykystäki suositumpi ulkosuomalaisten kotikunta, niin että täälä asuis vaikka seittemän-, kaheksan tai jopa yheksänkymmentä prosenttia suomenmaalaisia. Koskas se sitte häätyis luopua ruottinkielestä julkisella sektorilla ja kaupungin hallituskielenä? Koskas tilanne menis naurettavaksi? Miettikää sitä ko nyt pikkuhiljaa pyhien jälkheen palathaan arkheen. Kyllähän met näemä miten nämä asiat menne. Olema kuulola, hei!