Mie lupasin tällä viikole opettaa teile Ruottin kuntien suomenkielisiä nimiä ja niitten paikallissijamuotoja.
Otama ensin vähän kertausta viime kerrasta, tämä oon kuitenki niin tärkeää, että sitä soppii vähän jankatakki. Haaparannala sanothaan täälä meilä, eikä Haaparannassa, niinko monet kuitenki sannoo. Kyllä tet saatatta sen ymmärtää ja oppia ko ajatteletta, että teiläki Torniolla sanothaan kuitekki Torniossa, vaikka Ylitorniossa olhaan taas Ylitorniolla. Tet tiättä miten nämät mennee, mutta mie kiusaan vähän takassiin ko s’oon aina kiusanu minua ko niin monet oppimattomat sanova Haaparannassa. S’oon ko joku saihraus. Mie jo pelkään, että se kohta muuttu siksi ko sen niin monet, varsinki ummikkosuomalaiset, sanova väärin. Miehään en tätä viime viikola saattanu tarkistaa, ko mulla ei ollu nettiä ja olin niin laiska etten jaksanu nousta ja kattoa kirjasta, joka mulla olis ollu kyllä kirjahyllyssä, että mikä paikalissijamuoto se sitte on, mutta nyt mie tiän ette s’oon, ootappa mikäs soli, joo adessiivi, eli ulko-olento. Mie piän, että minun pojan äitiki, joka oon Torniolta, oon ainaki joskus sanonu sen väärin.
Sitte mie sanoin viime viikola, että Haaparannan ja Luulajan välissä on koolthaan rohki tärkeä kunta, jonka nimi oon Kainuu. (Mie näitä toistan vähän, näitä soppii toistaa, se oon kuitekki sen verran tärkeää.) Teile se saattaa olla tuttu sen ruottinkielisen nimen mukhaan, joka oon Kalix. Kaihnuunjoen eli -väylän yläjuoksussa oon sitte YliKainuu tai Ylikainus. Mie tässä ko haen samala tietoa netistä, niin s’oon mukava nähä, että nyt löytyy suomenkielisestä Wikipediastaki kaikki tämä, mikä oon ollu vain paikallisten ihmisten tiossa jo aivan liian kauon. Löytyy Kaihnuut, Ylikaihnuut ja kaikki muut. Mutta meänkielistä wikipediaa ei ole vielä kukhaan alkanu tekheen. Pohjois-saamenkielinen wikipedia kyllä oon jo olemassa.
Sen lisäksi, että meiläki Ruottin puolela oon aina ollu Kainuu, niin meiltä löytyy esimerkiksi Lapinjärveäki. Sen oon byråkraatit vääntänhee Lappträskiksi ruottiksi. Pitkin meän väylää löytyy vaikka kunka paljon nimiä, joita oon vaihettu ruottinkielissiin. Niitä suomenkielisiä oon sitte jonku verran tullu takassiin kylteissä, mutta ei läheskhään kaikkia. Mie ossaan net kohta kaikki ja käytän niitä aina ko pystyn. Mie tiä oikein mistä mie nyt alkasin eli jatkasin. Jatkasinko mie rannikkoa pitkin vain lähtisinkö mie luettelehmaan Tornionlaakson kyliä?
Noh, mie nyt vähän yllätän, ja lähen sinne niinko rannikkoa pitkin Ruothiin päin, sinne egentliga Sväriheen päin, varsinais-Ruothiin, ko eihään tätä Tornionlaaksoa tai Haaparantaa oikein vielä räknätä ko täälä pärjää suomenkieleläki. Ja, että täälä oon suomenkielisiä nimiä, senhään tietää kaikin.
Jossaki vähän jälkheen Kaihnuun, niin sen Ruottin Kaihnuun, ko lähtee seuraahmaan Kaihnuunväylää ylöspäin niin löytyy Morajärven kylä, joka oon ruottiksi väännetty Morjärviksi.
Luulajan, eli Luleån, yläjuoksussa oon Puuti, elikkä ruottiksi Boden. Sielä mieki kävin lumpuitten kokheissa, mutta sain vappautuksen siittä hommasta, enkä tarttenu lähteä sottaa opettelehmaan.
Luulajan jälkheinen jokivarsi oon sitte Piitimenjokilaakso, joka oon ruottiksi Piteå. Sen jälkheen tullee vielä Heletti, eli ruottiksi Skellefteå, emmäkä met tartte paljon sen kauemmas etehlään ennää sitte mennäkhään. Mainittemma vielä Uumajan.
Oikeasthaan ko met olema nyt seuranhee rannikkoa etehlään päin, niin met saattasimma vähän pakata, eli perruuttaa, ja kattoa sitä saaristoaki vähän lähempää. Tornion ja Kaihnuun välisen saariston issoimpia saaria on Seittenkari, sielä moni torniolainenki oon ollu paatimassa ja ottamassa aurinkoa, tai sitte jäähnee Santasaahreen vähän ennen. Niin se Seittenkarihan oon päätetty Seskaröksi ruottiksi.
Kaihnuun saaristossa oon paikkakunta joka oon suomeksi Paaskeri ja ruottiksi väännetty Båtskärsnäsiksi. Vaikka kyllä net paikkalliset ruottalaiset ummikotki sanova sitä tuttavallisisesti enemmän Baskeriksi.
Issoimmat saariston saaret ovva meilä täälä Perämeren pohjukassa Suomenki puolela ruottinkielistä perrää, ko kuningas määräsi 1300-luvula Upsalan ja Turun piispat sivistämhään tämän perän pakanoita ja laajentamhaan hiippakuntia tänne pohjosseen päin. Net panit sitte nimet kartale niile saarile, jokka olit tulhee siihen mennessä esile. Siksi monet isot saaret on nimelthään karia. Niitten piispojen ristiretkitten jälkhiin täälä ovva sitte paikalliset suomalaiset saahnee rauhassa antaa nimet nuoremmille saarile, ja niilä oon sitte suomalaiset nimet. Mutta esimerkiksi Röyttä ei tarkota mithään suomeksi, ko s’oon niin vanha ,että kainulaiset oon sen 1300-luvula ristinhee heän kielelä Grytiksi, eli gröytiksi, joka tarkoittanee niemennokkaa.
Mie taijan nyt topata tähän ja kattoma jos ens viikola vilkasthais vaikka niitä meän laaksonki suomenkielisiä nimiä. Kuulema.