Haaparantaa

Mikäs soon jokasella se ajatus tai tavote näissä kieliasioissa?

Mie halvaisin tehä Haaparannasta viralisesti kakskielisen, mulle ei riitä vähemmistöasema ko toellisuus oon aivan toinen. Mie itte halvaisin ette Haaparannala alettas räknäähmään niinko Suomessaki, minkä kielinen sie olet. Sitte vois niitten tilastojen mukhaan soveltaa kielilakia ja päättää kunnan hallintokielen ja sen millä kielelä kyltitethään ensin.

Ymmärrättäkö että ko mie ajan tuota niin tuo riethaan meänkieli oon aina ko paska rathaassa? Oos teilä koskhaan ollu näin pitkäle käyviä ajatuksia meänkielele, ko mulla suomele?

Oos kenenkhään muun mielestä kummaa, tai mithään mättää, siinä, että Haaparannala ko Kylttyyrikoulu antaa näyttöä kläpitten ossaamisesta ei kuule halaistuakhaan sannaa suomea yli kahen tunnin esityksessä? Englantia niinki kuulee. Pöy’issä porinat oon taas kuitekki tutunkielisiä. Oon se skitsoa, p’rkele.

Kylttyyrikoulu, joka kieltää paikallisen kulttuurin merkittävimmän tekijän ja suosii siirtokuntalaisten vastiketta.

Eikö olekin mielenkiintoista, että halventava ilmaisu Juntti tulee suomalaisilta itseltään, eikä esimerkiksi ruotsalaisilta? Suomalaiset ovat itse itsensä mollaamisen maailmanmestareita. Onneksi olkoon.

…ylös blogin nimen alle. Ja sitten vielä kun saisi nuo kyltit heitettyä toisinpäin, eli Haaparanta ylimpänä ja sitten Haparanda alla.

kablog-j2me 2.0.8 for Nokia6680

Seittenkaaren Iisko otti kuvan Seittenkaaren sillan kupeesta. Meri on peilityyni. Ihanaa on liukua sellaisella vedellä kajakilla hitaasti tai nopeasti. Harvinaista ja ainutlaatuista herkkua aisteille ja mielelle.

Olen kerran melonut koko matkan Haaparannalta Seittenkaareen silloisen tyttöystävän luo päivässä. Tosin reissu kesti huomattavasti pitempään kuin olin laskenut ja tyttöystävä ja muut olivatkin jo kerenneet huolestua kun viimein liuin saaren pohjoispuolen pienvenesatamaan. Tyttöystävä oli kuitenkin vastassa, oli käynyt sielä useamman kerran tähyilemässä illan mittaan.

Kerran olen myös melonut ACR:n, 1996 muistaakseni. Voitin silloin retkisarjan ja olenkin siitä ylpeä vaikkei sarjassa ollutkaan kuin 3 osanottajaa.

Saaristossa ja joissa olenkin sitten melonut tasapuolisesti. Sekä retkimelontaa ja koskimelontaa olen harrastanut, mutta viime vuosina on jäänyt vähille koko harrastus, tai siis jäänyt kokonaan pois jos rehellisiä ollaan. Mutta kyllä se varmaan eskimo vieläkin onnistuu, ja sanotaanhan sitä että minkä nuorena oppii… ei ne taidot varmaan pahemmin ruosteessa ole.

Kaaduin pari vuotta sitten Ailu sylissä ja satutin olkapääni ja koska en ole tehnyt niitä kuntoutusliikkeitä riittävästi käsi on edelleen kipeä kun teen tiettyjä liikkeitä. Kun tässä kuivaharjoittelin melontaa muistuttaakseni itseäni liikeistä tunsin, että melonta olisi oivaa kuntoutusta, koska sekin sattui hieman.

Laulan kirkkokuorossa ja kirkossa muutenkin, mm hautajaisissa, maksua vastaan. Minun täytyy myöntää, että messujen jälkeen mulla saattaa helposti olla mitta täynä. Olen sen verran skeptikko etten esimerkiksi halua ottaa vastaan ehtoollista kun en oikein ole omaksunut tätä kristillisen uskon peruskiveä, eli Jesusta jumalan ainoana poikana ja hänen kuolemista syntiemme tähden. Se kyllä välistä tuntuu vähän rasittavalta ja olenkin jo odotellut päivää, jolloin minut kehotetaan jättämään kirkossa laulaminen kokonaan.
En nyt kuitenkaan aivan pakana ole vaan lausun yleensä aina “Isä meidän”-rukouksen, jonka voin myös allekirjoittaa. Uskontunnustusta taas en pysty lausumaan. Tämä nyt on vain rehellisyyttä minun kannaltani, eikä välttämättä kapinaa.

Minun ymmärtääkseni kristinuskon mukaan joudun helvettiin kun en tunnusta Jesusta vapahtajana ja Jumalan poikana. Olkoon niin sitten, jos niin on.

Oikealla laidalla ylhäällä oleva laskuri paljastaa, että täytin eilen 32 v. Uskokaa pois.
Oli aika jolloin en halunnut edes laulaa sellaista, jota en pystynyt allekirjoittamaan. Tänään kuitenkin laulan ja näkemykseni siitä on hieman muuttunut.

Eikö Isä meidän-rukous olekin sama ainakin juutalaisilla ja muslimeillakin?

Varför kommer aldrig en olycka ensam? Tänään ajoin autolla peruuttaessa Katjan ja Harrin auton muoveja rikki. Ja vasta jouduin työttömäksi. Paperit on vielä lähettämätä työttömyyskassaan. Jouduin sulkemaan yritykseni, kun se ei ollut kannattava ja viimeisetkin varat oli kulutettu.