Ruotsin valtio on päättänyt avustuksista, joilla tulee rahoittaa siirtolaislasten koulunkäyntiä heidän äidinkielellään. Minä en vain käsitä miksi tämä maksaisi enemmän. Vaihdetaan opettajat, ja sillä sipuli.
Lehdistötiedotteen mukaan näistä määrärahoista nauttia saa sata etukäteen määriteltyä koulua. Olisikohan tässä rakoa saada myös suomenkielistä opetusta, vaikkakin olen aivan varma, etteivät valtion päättäjät ollut sitä näin ajatellut. Suomalaisia kun ei lasketa heihin.
Olen minä. Nyt vain sitten pitäisi kovasti miettiä, mitä se merkitsee, sekä sitä, mitä vähemmistövaltuuskunnan (minoritetsdelegationen) toimintakuvaan oikeasti kuuluu. Senhän olen jo tehnyt selväksi, ettemme, tai siis minä en, hyväksy valtakunnallista Ruotsinsuomalaisten vähemmistövaltuuskuntaa kattoyhdistyksemme syystä että:
1. Ruotsinsuomalaisten on käännetty ruotsissa asuvien suomenruotsalaisten mieliksi Sverigefinländarnas. Käännös on onneton, koska tällä tavoin minkäänlaista jälkikasvua ei toivota, eikä myöskään täällä Ruotsissa aina asuvia suomalaiskansoja oteta huomioon.
2. Ruotsinsuomalaisten omistusmuoto kuulostaa minun korvaani hieman fasistiselta, kun taas Ruotsinsuomalainen kuulostaa avoimelta, mutta silti terhveesti ylpeältä.
Var det svårt!?
Tästä osoitteesta löydät nettikameran, joka valvoo IKEA-raksan edistymistä. Käyttäjä/salasana: guest ja bygget. Merta on kyseisen tontin nimi.
Eihään Ruotsinsuomalainen valtuuskunta voi olla nimelthään sverigefinländska delegationen. Ruotsinsuomalainen jälkikasvu ja jatkuvuus on sitten yhdellä iskulla poistettu. Tyhymät tyhymät ihmiset. Mitäs tet hyät ihmiset oletta taas tehneet?
Niin, ja en mie vain tiä piänkö mie tuosta suomalaisten väänöstäkhään. Soon vähän liian rajottava ja se tuopi miehleen tarkotuksen suomenmaalaisten, eli finländare.
Tet että vishiin huoli minua teän sakhiin, sitte. Mieko olen aina Ruottissa asunu suomenkielinen, muttei minusta sunkhaan voi tehhä suomenmaalaista milhään, ko en ole ees koskhaan sielä asunu, saatikka varttunu.
Pirkka-Pekka Petelius, Samuli Edelmann and Kiefer Sutherland.
Les finnois en Suède n’ont pas de nom en francais.
Finnosuédois sonne malheuresement un peu comme finauds suédois. Fenno- est moins repandu, mais eviterais ce double sens malheureux du mot finno.
Jos mulla olis bändi, sen nimi olis Tornionlaakson neekerit, ja keikkailis ainoastaan ruotsiksi Suomessa ja ainoastaan suomeksi Ruotsissa. Tietysti bändin nimi olisi Suomen keikalla Tornedalens negrer. Bändi soittaisi Kapteeni Ääni-tapaista kotikielistä reggae:tä, niin ja ehkä jotain Jord-tapaisia kansansävelia.
Tornionlaakson laulu reggae-versiona, ja tietysti William Snellin alkuperäissävelmällä. Siinä olis yksi biisi, sitten vois laulaa esim. Keksiä…
Håller något på att hända eller inte? Kommer tidningar att finnas? Tidningarnas och böckernas fördelar är de samma som deras tillkortakommanden jämfört med de elektroniska medierna. Begränsningen och avgränsningen.
Koncentrationen på ett område, ett intresseområde osv är en begränsning som samtidigt upplevs som ett friskhetstecken i det elektromediala skvalet med få avgränsningar och referenser.
Men samtidigt urholkas tidningsmediets mediatäckning t ex varje gång någon överväger en insändare i den lokala blaskan, men “skriver av sig” på en blogg istället, och hoppas på att någon läser det, vilket någon säkert gör, men täckningen är definitivt inte den samma eller den avsedda. Varken demografiskt eller geografiskt.
skriva insändare till Happisbladet om att jag inte tycker om förslaget att använda järnvägsbron som gc-bro über till Finland. Den har ett sämre läge. En bro över till Parasniemi skulle vara central vilket jag ser som huvudsaken. Och broar förskönar, så det så. Vad vore Paris utan alla sina broar t ex? Just det just det och så det så.